”Apua, lapseni on uhmaiässä!” – päiväkodin johtajan vinkit uhmaikäisen lapsen vanhemmille
On aika lähteä päiväkotiin, mutta lapselta tulee tiukka “Ei!”, kun vanhempi pyytää pukemaan ulkovaatteet päälle. Sama vastaus kuuluu, kun leikit pitäisi lopettaa tai käydä nukkumaan. ”Ei! Ei! Ei!” Uhmaikä koettelee perheen aikuisia. Miten arkea voisi helpottaa? Pilkkeen päiväkodin johtaja Elina Joona kertoo uhmaiästä, ja antaa vuosien kokemuksen tuomat vinkit jokaisen omaa tahtoa harjoittelevan lapsen perheelle.
Uhmaiällä tarkoitetaan noin 2–3-vuotiaana alkavaa lapsen kehitysvaihetta, jolle on tyypillistä itsenäistymisen harjoittelu ja oman tahdon ilmaukset. Elina Joona kuvailee, että vanhemman näkökulmasta uhmaikä onkin lapsen itsenäistymisen harjoittelua ja sääntöjen kokeilua.
”Uhmaikä on lapsen itsenäistymisen harjoittelua ja sääntöjen kokeilua. Vanhemman kannalta uhmaikä tarjoilee herkullisia kasvatustilanteita, jos vain arjessa jaksaa muistaa sen niissä hankalissakin tilanteissa.”
“Lapsi miettii, mitä kaikkea voin tehdä ja mikä on kiellettyä – ja mitähän siitä seuraa, jos kuitenkin teen näin”, Joona kuvailee.
“Uhmaikä tarjoilee herkullisia kasvatustilanteita, jos vain arjessa jaksaa muistaa niissä hankalissakin kohdissa, että tässä lapsi oppii tärkeitä asioita.”
Joona sanoo, että kaikille aikuisille uhmaikävaihe on raskas ja koettelee joskus voimia. “Välillä se on sellaista herkeämätöntä aamusta iltaan kestävää rajojen testaamista. Usein siinä vanhempi väsyy ennen kuin lapsi!”, Joona toteaa.
Tässä ikävaiheessa vanhemman omaa jaksamista auttaa, jos hän voi purkaa tilanteita toisen aikuisen kanssa.
Uhmaikäinen lapsi ilmaiseen tunteitaan myös päiväkodissa – Mutta mitä jos päiväkotiryhmässä on monta uhmaikäistä?
Uhmaikä alkaa, kun lapselle kehittyy kyky ilmaista itseään, tahtoaan ja toiveitaan myös sanallisesti. Uhmaikään tullut lapsi osaa myös jo pitää ajatukset haluamassaan asiassa, eikä häntä ole helppoa maanitella miettimään jotain muuta.
”Päiväkodissa me olemme kyllä valmiita ottamaan lapsen uhman ja tunteet vastaan. Uhmaikäisten lasten kasvattajien yhteistyön ja arjen ennakoitavuus on tärkeää niin päiväkodissa kuin kotonakin.”
Yksi uhmaikäinen vielä menee kotona, mutta entä jos heitä on monta yhdessä ryhmässä? Mitä uhmaikäisten kanssa toimiminen vaatii ammattikasvattajilta? Elina Joona painottaa kasvattajien yhteistyön ja arjen ennakoitavuuden merkitystä, niin päiväkodissa kuin kotonakin.
“Tämä ikävaihe vaatii tosi hyvää tiimityötä meiltä lasten kanssa toimivilta. Lasten tulee tietää arjen tilanteiden eteneminen. Heille kerrotaan mitä nyt tehdään ja mitä tulee seuraavaksi. Lisäksi on tärkeää, että päiväkodin ryhmän kaikilla aikuisilla on samat toimintatavat ja säännöt”, Joona sanoo.
Jos jollekin lapselle tulee paha mieli syystä tai toisesta, oppivat muut ryhmässä nopeasti luottamaan siihen, että yksi aikuinen jää käsittelemään asiaa ja muut saavat siirtyä ohjelmassa eteenpäin – kohta se kaverikin sieltä tulee perässä. Joonan mukaan on tärkeää, että kiukun yli päästään sujuvasti, eikä levottomuus pääse leviämään koko ryhmän keskuuteen.
Jos uhmaikäisiä on samassa ryhmässä monta, on työ toki ammattikasvattajallekin välillä väsyttävää. Elina Joona kuvailee, että joillain lapsilla tämä ikävaihe nousee hyvin uhmakkaana, joillain loivemmin. Jos uhmaikä on lapsella voimakas, vaatii se kasvattajiltakin herkkyyttä tilanteen käsittelyyn.
Päiväkodin kasvattajien tiimi tukee toisiaan vaikeissa tilanteissa. “Tiimin tuki on avain kaikkeen. Jos yhdeltä meistä voimavarat tai kekseliäisyys loppuu, vaihdetaan lennosta. Hyvällä yhteispelillä tämä juna menee eteenpäin”, Elina Joona sanoo.
Vaikka uhma koetteleekin välillä vanhempien ja ammattikasvattajien kärsivällisyyttä, on se Elina Joonan mukaan kuitenkin itsessään hyvä merkki. Se kertoo lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä myös siitä, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi.
“Päiväkodissa me olemme kyllä valmiita ottamaan lapsen uhman ja tunteet vastaan. Parhaimmillaan lapsi ymmärtää, ettei kiukku haittaa. Päiväkodissa lapsi saa näyttää tunteita. Tunteiden ilmaisu kertoo siitä, että lapsi tietää päiväkodin olevan turvallinen paikka. Hän luottaa aikuisten pystyvän käsittelemään myös kiukun tunteet”, Joona sanoo.
Päiväkoti tukee perhettä uhmaikäisen kanssa – ethän jää yksi potemaan lapsen uhmaiän haasteita arjessa
Elina Joonan kokemuksen mukaan monet vanhemmat miettivät uhmaikävaiheen haasteita yksin. He saattavat esimerkiksi jäädä pohtimaan sitä, onko tietynlainen käytös normaalia. Olenko huono vanhempi, kun oma lapseni käyttäytyy näin?
Joona rohkaisee ottamaan asiat puheeksi päiväkodin kanssa! “Ei ole sellaista kysymystä, mitä meiltä ei voisi kysyä lapseen liittyen”, Joona sanoo.
On hyvin yleistä, että vanhempi kokee syyllisyyttä ja on kovin kriittinen itseään kohtaan. Elina Joona kehottaa heittämään turhan syyllisyyden romukoppaan. Uhmaikävaihe kuuluu tärkeänä osana lapsen kasvuun. Kaikki lapset ovat erilaisia, mutta aivan jokainen lapsi testaa ja koettelee tavalla tai toisella rajojaan.
Jos perheessä uhmaiän haasteet tuntuvat kovin raskailta, päiväkodin työntekijät osaavat myös auttaa avun löytämisessä. Ensimmäinen paikka saada apua on usein neuvola.
“Kaikki vinkit ja tieto on saatavilla myös meiltä päiväkodista. Ethän jää yksi potemaan huonommuuden kokemusta tai syyttelemään itseäsi! Viisautta on pysäyttää tilanne tarpeeksi ajoissa, jos tuntuu ettei jaksa. On lapsen kannalta hyvä, että saadaan apua ja tilanne rauhoittuu. Pienissä ja suurissa asioissa, me päiväkodissa kyllä tuemme perhettä”, Elina Joona vakuuttaa.
Uhmaikäisen lapsen rajojen asettamista ei tarvitse arastella myöskään päiväkodissa lapsen tuomisen ja hakemisen yhteydessä. Lapselle saa laittaa rajoja myös päiväkodin eteisessä! On hyvä, että lapsi tietää, että aikuiset pitävät yhtenäistä linjaa – kotona ja päiväkodissa on samat säännöt.
Arjen vinkki uhmaikäisten lasten vanhemmille: anna lapsen tehdä pieniä valintoja arjessa
Moni uhmaikäisen lapsen vanhempi tunnistaa, että uhma nousee esiin erityisesti silloin, kun siirrytään yhdestä tekemisestä tai tilanteesta toiseen: lopetetaan hiekkakakkujen tekeminen ja lähdetään sisään tai siirrytään päivän puuhien parista nukkumaan.
Elina Joonan mukaan joskus voi olla tärkeää tarjota lapsille pieniä mahdollisuuksia vaikuttaa asioiden kulkuun.
“Joskus helpottaa, että lapsi saa päättää jotain pieniä asioita. Hanskat pitää kyllä laittaa talvella käteen, siitä ei neuvotella, mutta laitetanko vihreät vai keltaiset? Näin lapselle syntyy kokemuksia myös siitä, että hän saa tiettyjen puitteiden sisällä myös vaikuttaa ja valita itselleen mieluisia asioita.”
Uhmaikä – tärkeä kasvuvaihe, vinkkejä vanhemmille
Uhmaiästä on runsaasti hyvää tietoa verkossa. Suosittelen esimerkiksi:
- Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkosivuilla olevia Lapsi on uhmaiässä -tietopaketteja.
- Ensi ja turvakotien liitto auttaa ja tarjoaa tietoa. Etsi verkosta oman paikallisyhdistyksen yhteystiedot tai kysy omasta päiväkodistasi.
- Tuttu ja turvallinen neuvola palvelee perheitä ja auttaa. Oman neuvolan kautta saa myös konkreettista apua arkeen, kuten perhepalveluita.
- Oma päiväkotisi on hyvä keskustelupaikka! Meiltä voi kysyä kaikesta lapseen liittyvästä. Osaamme myös ohjata eteenpäin tiedon, vinkkien ja avun pariin. Tule rohkeasti juttelemaan.