Töihin Pilke-päiväkotiin

Suurin osa alle kouluikäisen lapsen oppimisesta tapahtuu leikin ja arkitoimintojen aikana. Arjen eri tilanteissa ja leikissä henkilöstö kohtaa lapsen yksilönä ja aktivoi häntä kannustaen tutkimaan ja toimimaan luovasti vaihtuvissa oppimisympäristöissä.

Leikki ja oppiminen on kokonaisuus, sillä ne johtavat usein toinen toiseensa. Leikillinen oppiminen yhdistää vapaan leikin sekä ohjatun toiminnan, joka vaihtelee päivän aikana.

Arjen tilanteita hyödynnetään oppimisessa. Tässä tärkeitä hetkiä ovat esim. pukemistilanteet, ruokailut jne. Henkilöstön tulee olla herkkä tarttumaan oppimisen hetkiin juuri näissä tilanteissa. Erilliset toimintatuokiot täydentävät arjen oppimisen tilanteita.

Pienryhmätoiminnassa lapset jakautuvat pienempiin pedagogisin perustein määriteltyihin ryhmiin. Pienryhmät mahdollistavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteellisen tukemiseen arjen eri tilanteissa. Samalla toteutuu lapsen yksilöllinen kohtaaminen ja huomioiminen sekä laadukas vuorovaikutus. Pienryhmät mahdollistavat laadukkaat oppimiskokemukset, koska toiminta rauhoittuu ja selkiytyy.

Päiväkoti vahvistaa ja suojelee lapsuutta ja sen ainutlaatuista arvoa. Lapsi nähdään omana itsenään ja häntä kunnioitetaan sellaisena kun hän on. Päiväkoti luo osaltaan hyvän elämän perustaa ja valmistaa lasta osallistuvaksi jäseneksi yhteiskuntaan.

Lapsen osallisuudella varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan lapsen mahdollisuutta tulla kuulluksi ja osallistua päätöksentekoon asioissa, jotka vaikuttavat hänen elämäänsä ja hyvinvointiinsa.

Lapsi saa kokemuksen kykyjensä riittävyydestä, roolinsa merkityksellisyydestä ja vastuun saamisesta yhteisössä. Käytännössä tämä tarkoittaa lapsen ja huoltajien mukaan ottamista niin varhaiskasvatus-suunnitelmaprosessiin kuin arjen toimintoihinkin.

Aikuisten aktiivinen vuorovaikutus tukee lasten leikillistä oppimista. Lasten tulee olla aktiivisia osallistujia, ei vain passiivisia vastaanottajia. Tämä edellyttää hyvää vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välillä sekä lapsen aktiivista osallistumista.

Aikuisen tehtävänä on luoda leikille tila ja edellytykset, kehottaa leikkiin, tukea ja ohjata lapsia leikin aikana, osallistua leikkiin ja havainnoida lasten leikkimistä. Aikuiset työskentelevät tehdäkseen arjesta rikasta, jännittävää ja tarjoavat lapselle runsaasti mahdollisuuksia oppia ja onnistua.

Ihmettely ja tutkiminen muodostavat hyvän perustan kehitykselle, oppimiselle ja onnellisuudelle. Kun lapset ihmettelevät ja tutkivat, he oppivat oppimisen taitoja. Lapset ovat innokkaita ottamaan selvää kaikesta. Pienimmätkin löydöt tuovat suurta iloa.

​Voimme tukea lapsia heidän tutkimusmatkallaan osoittaen innostusta, joka tarttuu lapsiinkin, ja siten tukea heitä matkalla kohti uusia saavutuksia ja ymmärrystä.

Käsitteiden ja sanojen aktiivinen käyttö luo vahvan perustan rikkaalle sanavarastolle, mikä on elintärkeää kielen kehitykselle.​

Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa ymmärrämme kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa.

Teemme myös monikielisyyttä näkyväksi ja rohkaisemme lapsia käyttämään kieltä monipuolisesti.

Pedagoginen dokumentointi tarkoittaa sitä, että keräämme ja tallennamme monipuolisesti tietoa lasten oppimisesta, tarpeista ja lapsiryhmän toiminnasta. Toiminnan sisältöjä suunnitellaan ja kehitetään henkilöstön ja lasten havaintojen sekä esimerkiksi lasten valokuvien ja piirrosten avulla.

Pedagogisen dokumentoinnin avulla voidaan nähdä, millaisia oppimisen tavoitteita on saavutettu. Pedagogista dokumentointia tarvitaan myös silloin, kun arvioidaan tai kehitetään lapsen tuen tarvetta varhaiskasvatuksessa.

Laadukas vuorovaikutus on aitoa ja aktiivista läsnäoloa sekä herkkyyttä lapsen tunteille ja ajatuksille. Se mahdollistaa turvallisen vuorovaikutuksen lapsen, henkilöstön ja huoltajien välille.

Positiivinen ja kannustava henkilöstö tukee lapsen myötätunnon, innostuneisuuden ja osallisuuden kehittymistä. Luottamuksellinen ja avoin ilmapiiri luo edellytykset yhteisön hyvinvoinnille ja lapsen oppimiselle.

Päiväkotiemme tilat ovat pedagogisin perustein muovautuvia, joustavia ja yhteisöllisiä. Lapset liikkuvat ja toimivat niissä pienryhmissä.

Oppimisympäristöjä ovat esimerkiksi musiikki- ja liikuntatilat, ateljee kädentaidoille, leikkitilat sekä ruokailusali. Ympäristöä kehitetään lapsen kasvun ja oppimisen tavoitteiden suuntaisesti.

Oppimisympäristössä lapsi on aktiivinen toimija, joka otetaan mukaan oppimisympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen. Henkilöstö tukee ja kannustaa lasta luomaan monimuotoisia ja innostavia oppimisympäristöjä. Leikkiin kannustavassa oppimisympäristössä myös aikuinen on oppija.

Päiväkotiemme oppimisympäristöillä on suuri vaikutus siinä, että niin lapset kuin aikuiset viihtyvät meillä. Lue lisää artikkelista: Joustavat oppimisympäristöt Pilkkeellä