Uratarina: Anu Volanen, varhaiskasvatuksen opettaja, Espoo

Tehtävänä sanoittaa arkea

Jos päiväkodin eteisessä iskeekin jollekin kiukku, on se hyvä hetki pysähtyä ja pohtia koko porukalla. Lastentarhanopettaja Anu Volanen kääntää kiukut voitoiksi.

“Paras hetki päivässä on, kun lapsi onnistuu ja oppii jotakin”, sanoo Anu Volanen, joka työskentelee lastentarhanopettajana Espoossa. Kyse voi olla esimerkiksi uuden sanan oppimisesta tai arjen taidosta – vaikka siitä, että lapsi oppii laittamaan kengät itse jalkaan.

“Lapselle se voi olla todella iso asia. On ihanaa iloita lapsen kanssa.”

Volanen työskentelee Kanin kolo -päiväkodissa 3–5-vuotiaiden ryhmässä, jossa on nyt 23 lasta. Arjen pyörittäminen päiväkodissa on ajan, henkilökunnan tekemien suunnitelmien ja lasten kuuntelun muodostama yhtälö. Lasten hoidon ja kasvatuksen lisäksi työhön kuuluu päivittäinen yhteistyö perheiden kanssa sekä päiväkodin ohjelman suunnittelu.

“Osittain teemme sitä mitä arki tuo tullessaan ja osittain sitä mitä on etukäteen suunniteltu.”

Vaikka päivän suunnittelisi ja tilanteita ennakoisi etukäteen hyvin, aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan.

“Jos joku menee pieleen, niin sitten pysähdytään. Mennään vaikka istumaan ja jutellaan. Otetaan tarvittaessa koko lapsiryhmä mukaan ja mietitään, että miksi kaikki huutavat tai miksi eteisessä on ruuhkaa”, kuvaa Volanen. “Työni on pitkälti arjen sanoittamista lapsille.”

Volanen kehuu vuolaasti työyhteisöään:

“Tässä työpaikassa ihmiset selvästi haluavat kehittyä. Kaikki haluavat kouluttautua ja joukossa on uudistumisen ilmapiiri. Se on yksi syy, miksi olen täällä töissä.” Henkilökunta on esimerkiksi tutkinut yhdessä kiinnostuneena uutta varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Innosta kertoo sekin, että henkilökunta haluaa järjestää lasten kanssa hauskoja tapahtumia, kuten vaikka vappujuhlat.

“Ilmapiiri on iloinen ja myönteinen. Lapsiin suhtaudutaan aidon välittävästi.”

Sellaiseen paikkaan on sekä työntekijöiden että lasten aamulla hyvä tulla.