Leikki päiväkodissa – rakentelua, rooleja ja jahtaamista
Päiväkoti-ikäisten lasten leikit vaihtelevat eri ikäisinä ja eri vaiheissa, mutta leikillä on aina tärkeä rooli lapsen kasvussa ja kehityksessä. Tässä blogissa Pilke musiikkipäiväkoti Huvikummun varhaiskasvatuksen opettajat Hanna-Kaisa Pääkkönen ja Johanna Salonen kirjoittavat lasten muuttuvista leikeistä ja leikin merkityksestä.
Jahtaamisleikki kiehtoo vuodesta toiseen
“Nonii sää oot nyt Venomi ja se ottaa näitä kii!”
Jahtausleikki on meneillään ja lapset kikattavat hervottomina juosten karkuun heitä jahtaavaa aikuista. Leikissä lapset jäävät välillä kiinni, mutta pelastuvat supervoimiensa avulla. Aikuinenkin, Venom, jähmettyy, kun supersankarit ampuvat häntä jääpyssyillä.
Leikeissä suosikkina pysyy vuodesta toiseen jahtaaminen eri muodoissaan. Rosvot ja poliisit, villieläimet ja vaihtelevat supersankarit ja viholliset jahtaavat toisiaan ja taistelevat niin sisällä kuin ulkona – yhä uudestaan ja uudestaan! Riemu juoksemisesta, jahdatuksi tulemisen jännitys ja vimma saada kiinni kiehtoo lapsia.
Tällaisille leikeille on kehityksellinen tarve, ja onkin tärkeää luoda niille turvallinen tila ja aika. Fyysisen voiman käyttö aktivoi syvätuntoaistimuksia, ja leikissä opetellaan toisen huomioimista ja sopivaa voimankäyttöä. Supersankarit sekä rosvot ja poliisit jäsentävät myös lasten moraalikäsitystä. Mitä on hyvä ja paha?
Roolileikissä näkyy ajan ilmiöitä, suosikkihahmoja ja perheiden arki
Kun lapsen leikki kehittyy esineellisestä leikistä kohti roolileikkiä, se sisältää monipuolisesti rooleja niin fiktiivisistä hahmoista kuin ilmiöistä ihmisten arjessa. Roolileikeissä lapset yhdistävät mielikuvitusta ja ympäröivästä maailmasta tekemiään havaintoja. Kotileikissä isä saattaa olla etätöissä ja sen jälkeen perhe lähtee yhdessä crossfit-treeneihin.
Roolileikeissä esiintyy myös kussakin hetkessä suosittuja fiktiivisiä hahmoja, kuten Frozen-elokuvan Anna ja Elsa tai lastenohjelman Ryhmä Hau.
Roolileikissä näkyy lapsen tarve saada tehdä asioita itse ja tehdä mahdottomasta mahdollista. Roolileikin kautta nämä tarpeet täyttyvät, kun mielikuvituksen voimin voi olla voimakas palopelastaja tai kaikkien ihailema supersankari.
Kuraleikit ja hiekkakakut stimuloivat aisteja
Rakentelu- ja roolileikkien rinnalla suosikkeina vuodesta toiseen ovat erilaiset aisteja stimuloivat leikit kuten hiekka, muta- ja vesileikit. Näissä leikeissä materiaalit houkuttelevat luoviin leikkeihin ja niihin lapsen on helppo tarttua jo pienenä.
Hiekkakakkuja tehdessä tai kuraa lapatessa ei leikissä ole varsinaisia sääntöjä tai oikeaa ja väärää – vaan materiaalit itsessään riittävät houkuttelemaan pienimmätkin tutkijat luokseen kokeilemaan.
Näissä leikeissä aikuisen on hyvä pysähtyä pohtimaan, onko näiden leikkien rajoittaminen aina oikeasti tarpeellista, vaikka ne saattavatkin olla sotkuisia. Entä miten näitä leikkejä voisi lisätä myös sisätiloihin?
Leikillä tärkeä rooli lapsen kasvussa, välineet ja hahmot muuttuvat ajassa
Leikkiä on tutkittu paljonkin. Ranskalainen sosiologi Roger Caillois määritteli leikille eri kategorioita. Hän mainitsee esimerkiksi ilinx-leikit, joita ovat hippa sekä jahtaamis- ja taisteluleikit. Mimicry-leikkejä ovat esimerkiksi kotileikki. Agon-leikit ovat perinteisiä pihaleikkejä kuten piilonen, kirkonrotta, jäämies ja niin edelleen.
Caillois on kirjoittanut teoksensa jo vuonna 1958, mutta yhä nämä leikin kategoriat näkyvät arjessa.
Mikä sitten on muuttunut vuosien varrella? Mielestämme esimerkiksi erilaisten teknologisten sovellusten läsnäolo leikissä on uutta sekä leikkivälineistö, kuten erilaiset uudet magneettileikit. Legot pysyvät vuodesta toiseen, mutta legohahmot monipuolistuvat edustamaan yhä paremmin erilaisia kehoja tai kulttuureja ja ihonvärejä.
Aikuisen läsnäolo leikissä sykähdyttää ja tukee lapsia
Erityisen sykähdyttävää lapsille on sellainen leikki, johon aikuinen osallistuu. Aikuisen lempeä, innostava läsnäolo on taikavoimaa, joka tepsii kaikkeen: se kiinnittää levottoman lapsen yhteen leikkiin, aikuinen voi rikastaa leikkiä tai keksiä ratkaisuja ongelmiin. Aikuinen ehtii usein myös ehkäistä orastavan riidan jo ennen kuin se leimahtaa.
Yhteinen leikki rakentaa tunnesidettä, jonka turvin muu kanssakäyminen on helpompaa. Leikkivä aikuinen on henkisesti lähellä.
Aikuisen rooli leikeissä havainnoijana on myös tärkeä. Havainnoimalla aikuinen voi varmistaa esimerkiksi sen, miten seuraavalla leikkikerralla leikkiä voisi vielä kehittää eteenpäin.
Millaista leikkiä meidän tulisi tavoitella ja mikä on leikin merkitys?
On jonkinlainen itsestäänselvyys, että leikki on tärkeää ja leikkiä tulisi tukea. On hyvä pysähtyä kysymään, teemmekö tämän eteen aktiivisesti töitä varhaiskasvatuksessa.
Leikin merkitys lapsen kasvulle ja kehitykselle tulee suunnitella osaksi toimintaa. Siirtymät, ulkoilu, lepo, ruokailu ja ohjattu toiminta ovat kaikki sellaisia toimintoja lapsen varhaiskasvatuspäivissä, joita ei juurikaan voi poistaa. Mikäli leikkiä ei arkeen erikseen suunnitella ja arvioida, se voi helposti jäädä arjessa näiden toimintojen varjoon ja liian vähälle huomiolle. Ohjatun ja vapaan leikin tulee näkyä kirjattuna toiminnan suunnittelussa, olla osa säännöllistä arviointia ja aiheena varhaiskasvattajien tiimipalaverissa.
Kun suunnittelemme kesän oppimisympäristöjä etenkin ulos ja syksyllä jälleen enemmän sisätiloihin, on hyvä huomioida keinot, joilla voimme vaikuttaa positiivisesti lasten leikkiin.
- Leikkiin ohjautuvuus, esim. houkuttelevuus.
- Leikkiin kiinnittyminen, esim. leikkirauha, leikinvalintataulu ja leikin rajat.
- Leikin pitkäkestoisuus, esim. välineistö ja esineiden luova käyttö.
- Ei unohdeta leikin jatkumoa: voisiko leikin jättää ja jatkaa myöhemmin?
Opettaja voi joskus ryhmän toimintaa suunnitellessa tuntea riittämättömyyden tunteita sen äärellä, miten kaikki vasun osa-alueet saisi varmasti suunniteltua osaksi toimintaa ja huomioitua kaikkien lasten vasujen tavoitteet. Mutta ei hätää, leikkiin ne kaikki sujahtavat kuin huomaamatta!
Niin merkityksellistä on leikki!
Kirjoittajat Hanna-Kaisa Pääkkönen ja Johanna Salonen työskentelevät torniolaisen Pilke musiikkipäiväkoti Huvikummun varhaiskasvatuksen opettajina.
Lue lisää:
Miten lasten kaveritaitoja tuetaan päiväkodissa
Pilkkeen päiväkotien tapa toimia