Käykö lapsesi esikoulua? Näitä tärkeitä taitoja eskarissa opetellaan
Esiopetuksen eli tuttavallisemmin esikoulun tai eskarin alkaminen on jännittävä hetki monissa perheissä. Viskari on takana eikä lapsi ole enää kaikkein pienin päiväkotilainen, vaan siirtyy koulumaailmaan jo vuoden päästä.
Lapset omaksuvat esiopetuksessa peruskoulun ensimmäisillä luokilla tarvittavia taitoja ja pääsevät myös vierailemaan koulussa.
– Esiopetuksessa harjoitellaan ryhmässä toimimisen taitoa, ohjeiden kuuntelua ja muita perustaitoja, joita koulussakin tarvitaan, kertoo Vantaan Pilke tiedepäiväkoti Oivalluksen varhaiskasvatuksen opettaja Sirpa Sarén.
Lasten omatoimisuutta tuetaan ja vahvistetaan esiopetuksessa, mikä tukee sujuvaa koulun alkua.
– Esikouluvuoden aikana harjoitellaan esimerkiksi vessassa käyntiä ja pukeutumistilanteiden hoitamista itsenäisesti, jotta lapsi pärjää koulun päivittäisissä toiminnoissa.
Ulkoilu ja pihaleikit ovat hyvä tilaisuus vahvistaa kaveritaitoja ja virkistyä. Kuva: Sirpa Sarén
Myös sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen kehittäminen ovat keskiössä. Itsensä ilmaisemista ja ryhmätyötaitoja harjoitellaan turvallisessa ilmapiirissä.
Esikoulu opettaa hyödyllisiä arjen taitoja
Esiopetusta varten ei tarvitse tehdä hankintoja. Kaikki tarvikkeet ja materiaali, kuten kynät, kumit, vihkot ja mahdollinen esikoulukirja, annetaan päiväkodista.
– Oma reppu olisi kuitenkin hyvä olla, jotta retkillä eväät ja esimerkiksi sadevaatteet kulkevat helposti mukana. Kannustamme lapsia huolehtimaan omista eväistään ja varusteistaan, sanoo Sirpa Sarén.
Ennen esikoulun alkua järjestetään tutustumispäivä. Silloin lapset tapaavat tulevat eskarikaverinsa ja esikoulun opettajan ja voivat jo päästä tekemään ensimmäistä eskaritehtävää yhdessä.
Eskaritehtävien ratkominen on lapsista yleensä hauskaa. Kuva: Sirpa Sarén
Sarénin mukaan monet lapset yllättyvät vuoden edetessä, että esikoulu on paljon muutakin kuin eskaritehtävien ratkomista kirjasta.
– Kun viimein otamme kirjat esiin, lapset saattavat sanoa, että no nyt meillä on eskaria.
Varhaiskasvatuksen opettaja painottaa, että eskaritaidot ovat ennen kaikkea monipuolisia ja hyödyllisiä arjen taitoja.
– Voin kertoa lapselle, että hän on osoittanut hyviä eskaritaitoja esimerkiksi odottaessaan kärsivällisesti omaa käsienpesuvuoroaan tai auttamalla ulkoilun aikana kaveriaan.
Lapsia kiehtovat asiat mukaan ohjelmaan
Esiopetuksessa toimintaa suunnitellaan lasten kiinnostuksenkohteet huomioiden. Tänä vuonna Pilke tiedepäiväkoti Oivalluksessa esiopetuksen yhtenä aihealueena ovat Pokémonit, sillä lapset ovat puhuneet niistä paljon.
– Pokémon GO -pelin kautta harjoittelemme monia taitoja, kuten lähiympäristöön tutustumista, mobiililaitteiden ja -sovellusten käyttöä, hahmojen ja pisteiden laskemista ja nimien opettelua ja niiden kirjoittamista, Sirpa Sarén selventää.
Lapset saavat joskus kotiläksyjä esikoulusta. Tiedepäiväkodin lapsia on pyydetty esimerkiksi seuraamaan, mitä roskia mihinkin roskalaatikkoon kotona päätyy.
Esikoulussa lapset pääsevät vaikuttamaan ohjelmaan. Kuva: Sirpa Sarén
Lasten kotona tekemiä havaintoja käydään yhdessä läpi eskaripäivän aikana.
– Siitä ei rokoteta, jos kotitehtävät jäävät tekemättä. Niitä on ollut kaikista kuitenkin mukavaa tehdä.
Leikillä on tärkeä rooli myös esiopetuksessa, painottaa Sarén. Sen avulla syvennetään päivän aikana kerrytettyjä taitoja, ja monesti varsinainen oppiminen tapahtuu leikkiessä.
Onnistumiset ja epäonnistumiset kuuluvat eskariin
Varhaiskasvatuksen opettaja Sirpa Sarén on työskennellyt esiopetuksen parissa vuodesta 2013 lähtien. Hänestä on palkitsevaa huomata, kun lapsi oppii alussa haasteelliselta tuntuneen uuden taidon.
– Mieleeni on jäänyt lapsi, joka ei esikouluvuoden alussa osannut pyöräillä eikä pitänyt siitä. Innostimme lapsia pyöräilyyn tekemällä pyöräilykortit, ja eskarivuoden kuluessa tämä lapsi oppi pyöräilemään.
Varhaiskasvatuksen opettaja Sirpa Sarén on huomannut, että lapset innostuvat erityisesti eskarikirjan tehtävistä.
Myös kuperkeikan tekeminen on joistain lapsista pelottavaa. Sarén auttoi vastikään yhtä tällaista lasta jumppatuokion aikana, ja lapsi rohkaistui kokeilemaan kuperkeikkaa.
– Päivän päätteeksi lapsi kertoi isälleen, että oli tehnyt kuperkeikan. Oli todella liikuttava hetki, kun lapsen ilmeestä näki, että hän tiesi onnistuneensa ja pystyvänsä.
Toisaalta myöskään epäonnistumisia ei vältellä esikoulussa. Lasten on tärkeää oppia kohtaamaan ja käsittelemään niitä. Nämä tilanteet vaativat aikuiselta hienotunteisuutta.
– Lapselle voi kertoa, ettei aikuinenkaan osaa tai tiedä kaikkea. Aina voidaan yhdessä selvittää ja opetella uusia asioita. On hyvä luoda sellainen tunnelma, että lapsi uskaltaa myös epäonnistua.
Lapsi oppii tunnistamaan vahvuuksiaan
Esikoulussa aikuiset havainnoivat lapsia leikeissä ja vuorovaikutustilanteissa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan tarpeen mukaan yksilöllisesti. Lue esiopettajan työstä Pilkkeellä.
– Voimme havaintojemme pohjalta arvioida esimerkiksi, jos joku lapsi hyötyisi erityisen paljon tunnetaitotyöskentelystä tai yhteisleikeistä, joissa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja, Sirpa Sarén kertoo.
Myös lapsen kynäotteeseen kiinnitetään huomiota. Oikeanlaista kynäotetta harjoitellaan tarvittaessa yhdessä ja lapsi voi saada kynätuen käyttöönsä.
Eskarissa voidaan pysähtyä tutkimaan puiden lehtiä ja muita luonnon ihmeitä. Kuva: Sirpa Sarén
Esiopetusvuonna syksyllä ja keväällä järjestetään jokaiselle perheelle Leops-keskustelu, johon osallistuvat vanhemmat, lapsi ja esikoulun opettaja.
– Tuumailemme lapsen olemista ja kokemuksia esikoulusta vahvasti positiivisuuden kautta ja tartumme hänen vahvuuksiinsa. On tärkeää, että lapsi oppii myös itse tunnistamaan vahvuuksiaan.
Esikoulun yhtenä tehtävänä harjaannuttaa lapsen ajattelua. Sirpa Sarénista oleellista eskarissa on myös kannustaa lapsia uteliaaseen elämänasenteeseen.
– Ympärillämme olevaa maailmaa kannattaa aina ihmetellä. On tärkeää, että saamme tutkia vapaasti, kyseenalaistaa, kysyä ja olla kiinnostuneita asioista. Tätä kaikkea on tärkeää tukea jo esikoulussa.