Käykö lapsesi esikoulua? Näitä tärkeitä taitoja eskarissa opetellaan
Esikoulu eli eskari aloitetaan sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää 6 vuotta. Eskari on askel siirtymisessä päiväkodista kouluun. Eskarissa harjoitellaan ja vahvistetaan monipuolisesti uusia taitoja, mutta silti myös leikki on läsnä.
Kysyimme espoolaisen Pilke luontopäiväkoti Pihlajarinteen esiopettaja Hanna Viilomaalta, mitä esikoulu käytännössä tarkoittaa, miten lapsen omat kiinnostuksen kohteet huomioidaan ja millainen on eskarin oppimissuunnitelma.
Mitä esikoulu ja esiopetus käytännössä on?
Esiopetuksen eli tuttavallisemmin esikoulun tai eskarin alkaminen on jännittävä hetki monissa perheissä. Viisivuotiaiden esiopetus eli viskari on takana, eikä lapsi ole enää kaikkein pienin päiväkotilainen vaan siirtyy koulumaailmaan jo vuoden päästä. Mutta mitä esikoulu käytännössä on?
Lapset harjoittelevat esiopetuksessa peruskoulun ensimmäisillä luokilla tarvittavia taitoja ja pääsevät myös vierailemaan koulussa.
”Esiopetuksessa harjoitellaan ryhmässä toimimista, ohjeiden kuuntelua, itsestä ja omista tavaroista huolehtimista sekä muita sellaisia perustaitoja, joita koulussa tarvitaan”, Hanna Viilomaa kertoo.
Lasten omatoimisuutta tuetaan ja vahvistetaan, mikä tukee sujuvaa koulun alkua.
”Esikouluvuoden aikana harjoitellaan myös esimerkiksi vessassa käyntiä ja pukeutumistilanteiden hoitamista itsenäisesti.”
Myös sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja kehitetään. Lapset saavat harjoitella Itsensä ilmaisemista ja ryhmätyötaitoja turvallisessa ilmapiirissä.
Esikoulu opettaa hyödyllisiä arjen taitoja
Esikoulu on paljon muutakin kuin koulumaisten tehtävien ratkomista tai numeroiden ja kirjainten opettelua. Hyviä eskarissa opittuja taitoja ovat esimerkiksi oman vuoron odottaminen tai kaverin auttaminen tarvittaessa.
Esiopetusta varten ei tarvitse tehdä kotona erikseen hankintoja. Eskarilaiset saavat kaikki tarvikkeet, kuten kynät, kumit, vihkot ja mahdollisen esikoulukirjan päiväkodista.
”Oma reppu olisi kuitenkin hyvä olla, jotta esimerkiksi retkillä tarvittavat välineet ja sadevaatteet kulkevat helposti mukana.”
Ennen esikoulun alkua järjestetään tutustumispäivä. Silloin lapset tapaavat tulevat eskarikaverinsa ja esikoulun opettajan ja voivat jo päästä tekemään ensimmäistä eskaritehtävää yhdessä.
Lapsia kiehtovat asiat huomioidaan eskarin toiminnassa
Lasten kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon, kun eskarin toimintaa suunnitellaan. Esimerkkinä Viilomaa kertoo, että luontopäiväkoti Pihlajarinteessä esiopetusryhmässä yhdeksi aiheeksi otettiin Helsingin Sanomien Lasten uutiset, sillä lapset toivoivat, että niitä katsotaan.
”Lasten uutisten kautta herätellään kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin, harjoitellaan mediataitoja ja erilaisten viestien tutkimistä sekä vahvistetaan kuuntelemisen ja keskustelun taitoja. Lisäksi pääsemme tutkimaan ympäröivää maailmaa, sillä vierailemme Google Earth -sovelluksen avulla paikoissa, jotka uutisissa ovat esillä.”
Lapset saavat joskus kotiläksyjä esikoulusta. Luontopäiväkodissa lapsia on pyydetty esimerkiksi seuraamaan, mitä roskia mihinkin jäteastiaan kotona päätyy. Havainnoista keskustellaan yhdessä eskaripäivän aikana.
Leikillä on tärkeä rooli myös esiopetuksessa. Leikeissä ja leikin avulla syvennetään päivän aikana kerrytettyjä taitoja, ja monesti varsinainen oppiminen tapahtuu lapsilla leikkiessä.
Esikoulussa ei vältellä epäonnistumisia. Lasten on tärkeää oppia kohtaamaan ja käsittelemään myös tilanteita, joissa jokin ei onnistu tai on vaikeaa. Nämä tilanteet vaativat aikuiselta hienotunteisuutta.
”Lapselle voi kertoa, ettei aikuinenkaan osaa tai tiedä kaikkea. Täällä selvitetään ja opetellaan uusia asioita yhdessä. Meidän aikuisten tehtävä on auttaa luomaan sellainen lempeä tunnelma, ettei epäonnistuminen haittaa”, Hanna Viilomaa sanoo.
Eskarissa lapsi oppii tunnistamaan vahvuuksiaan – Esiopetuksen opetussuunnitelma LEOPS ohjaa vuotta
Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä sen pohjalta laaditut paikalliset suunnitelmat ohjaavat esiopetusta. Niiden tavoite on varmistaa, että laadukas ja yhtenäinen esiopetus toteutuu.
Esikoulussa lapselle tehdään Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma eli LEOPS yhteistyössä perheen kanssa keskustellen. LEOPS on esikoulun versio varhaiskasvatussuunnitelmasta, eli tuttavallisemmin ”vasusta”. LEOPS-keskusteluun osallistuvat vanhemmat, lapsi ja esikoulun opettaja.
Esikoulussa aikuiset havainnoivat lapsia päivittäin erilaisissa leikeissä ja vuorovaikutustilanteissa. Lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan tarpeen mukaan yksilöllisesti esimerkiksi tunnetaitojen tai vuorovaikutuksen vahvistamisessa. Myös käytännön taitoja, kuten oikeanlaista kynäotetta, harjoitellaan ja tuetaan.
Näiden lisäksi LEOPSiin kirjataan lapsen vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita sekä pohditaan asioita ja aiheita, joita lapsen on hyvä harjoitella ja opetella esiopetusvuoden aikana.
Lue lisää: