Vasu eli varhaiskasvatussuunnitelma päiväkodissa. Tarvitseeko pienikin lapsi tavoitteita päiväkodissa?
Päiväkodissa käydään säännöllisesti vasun eli varhaiskasvatussuunnitelman keskusteluja. Vanhemmat saattavat ihmetellä, miksi pienellekin lapselle kirjataan varkaiskasvatuskeskusteluissa tavoitteita. Eikö lapsen tulisi saada vain leikkiä? Selvitimme asiaa Pilkkeen varhaiskasvatuksen asiantuntijan Elina Kutilan kanssa:
Miksi pienillekin lapsille asetetaan tavoitteita päiväkodissa?
Varhaiskasvatus on muuttunut kovasti 2000-luvulla. Aiemmin arvioitiin lasta ja hänen taitojaan. Nykyään toimitaan eri tavalla. Vasun eli varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet asetetaan ennen kaikkea päiväkodin aikuisille ja meidän toiminnallemme. Kirjaamme ylös ne tavoitteet ja menetelmät, joilla pystymme tukemaan lapsen tasapainoista kasvua ja oppimista. Me pohdimme, mitkä lapsen vahvuudet ovat ja mitä hän itse haluaisi seuraavaksi oppia. Asetamme toiminnalle tavoitteita, jotta parhaiten tukisimme lasta.
Luomme lapsille mahdollisuuksia ja kykyjä oppia vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin. Harjoittelemme esimerkiksi yhteistyötaitoja, tunnetaitoja ja vuorovaikutustaitoja. Nämä ovat taitoja, joita lapset tulevaisuudessa tarvitsevat.
”Jokaisella lapsella on oikeus siihen, että me päiväkodin aikuiset mietimme, miten hän kulkee omalla oppimisen polullaan eteenpäin – siksi on tärkeää kiinnittää huomio lapsen vahvuuksiin ja unelmiin.”
Esimerkiksi, jos viisivuotias on kovin kiinnostunut numeroista ja peleistä, saatamme kirjata tavoitteeksi, että huomioimme lapsen kiinnostuksen ja tarjoamme hänelle mahdollisuuksia kehittää taitojaan esimerkiksi keksimällä laskupelejä yhdessä.
Toisaalta pienen kaksivuotiaan kohdalla tavoitteet liittyvät arjen asioihin, vessassa käymiseen, syömiseen, sanojen ja puheen opetteluun.
Pidän tärkeänä, että me varhaiskasvatuksen ammattilaiset kiinnitämme huomiota jokaisen lapsen vahvuuksiin ja unelmiin. Ei riitä, että merkitään kaiken olevan ”ok” – jokaisella lapsella on oikeus siihen, että mietimme, miten hän kulkee omalla oppimisen polullaan eteenpäin.
Varhaiskasvatussuunnitelmassa painotetaan leikkiä
”Leikki on lapselle tosi merkityksellistä. Leikki tuo iloa ja motivaatiota oppia asioita. Leikissä lapsi oppii juuri niitä taitoja, mitä varhaiskasvatuksessa pitääkin oppia.”
Sana ”leikki” mainitaan yli sata kertaa suomalaisen vasun eli varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa! Leikki on tosi merkityksellistä lapselle, ja se tuo iloa ja motivaatiota oppia asioita. Leikissä lapsi oppii niitä taitoja, mitä varhaiskasvatuksessa pitääkin oppia.
Päiväkodeissa leikitään paljon, ja leikkiä on monenlaista. Lapset saavat leikkiä vapaasti ja heille rakennetaan erilaisia leikkiympäristöjä. Kaikkien lasten kanssa aikuiset ovat välillä mukana ohjaamassa leikkiä.
Ammattilaisena ajattelen, että lasten leikki on yksi menetelmä, jolla varhaiskasvatuksen tavoitteisiin päästään. Leikissähän oppii valtavasti: itsesäätelyä, vuorottelua, kieltä ja kieliä, päätöksentekoa, neuvottelua ja ongelmanratkaisua.
Vasu edessä? Neuvoja varhaiskasvatuskeskusteluun osallistuville vanhemmille
Tulkaa avoimin mielin! Ajattelemme kaikki lasta, ja haluamme hänelle parasta. Emme arvioi lasta, vaan kehitämme päiväkodin toimintaa lapsen oppimisen ja kehityksen polun vahvistamiseksi.
Olemme voineet esimerkiksi lisätä lasten päivään enemmän lauluja ja loruja, jotta lapsen kielellinen kehitys vahvistuisi. Keskustelussa sitten arvioimme, onko tämä varmasti tapahtunut ja pohdimme sen vaikutuksia lapsen puheen kehitykseen.
Arviointia ei tehdä mutu-tuntumalla, vaan kirjaamme asioita arjessa ylös, kuvaamme tai videoimme asioita yhdessä, keräämme lasten kysymyksiä tai huomioita heidän päivästään. Käymme jokaisen lapsen asioita tiimissä läpi säännöllisesti ja suunnittelemme toimintaa havaintojemme mukaan. Myös näitä asioita tuomme esiin vasu-keskusteluissa.
Kun arjen kohtaamisissa keskustelen vanhempien kanssa heidän lapsiinsa liittyen, ei erilaisten taitojen oppiminen yleensä herätä kysymyksiä. Eniten vanhemmat haluavat tietää, onko lapsella kavereita tai millaisesta tekemisestä hän päiväkodissa pitää.
Elina Kutila, päiväkodin johtaja, Pilke liikuntapäiväkoti Ilveslinna
Ota yhteyttä:
puh. 040 457 3956
e-mail: elina.kutila@pilkepaivakodit.fi
”Olen löytänyt yksityiseltä päiväkotialalta oman paikkani, ja viihdyn työssäni sen antaman vapauden ja tietynlaisen yrittäjähenkisyyden vuoksi. Saan vaikuttaa ja tehdä asioita, jotka ovat sydäntäni lähellä. Pilkkeellä työ tarjoaa niitä haasteita, joita aiemmin kaipasin. Uusien ideoiden keksiminen ja niiden kehittäminen yhdessä kaikkien parhaaksi sekä toimiviksi käytännöiksi on innostavaa. Nautin siitä, kun saan konkreettisesti vaikuttaa lasten ja Pilkkeen työntekijöiden arkeen. Parasta työpäivissäni on lasten ja aikuisten aidot kohtaamiset.
Työaikani on jaettu kahden työn kesken: johdan liikuntapainotteista päiväkoti Ilveslinnaa Janakkalassa. Meillä on 120 lasta, ja tulin päiväkodin johtajaksi, kun se avattiin vuonna 2018. Toinen puolikas työtäni menee asiantuntijatehtävissä Pilkkeen varhaiskasvatustiimissä. Koulutan, kehitän, teen projektitöitä päiväkodeissamme ja koordinoin eri painotteisuuksia Pilkkeellä.”
Elina Kutila työskentelee Pilke Ilveslinnan päiväkodin johtajana sekä asiantuntijana Pilkkeen varhaiskasvatustiimissä. Koulutukseltaan hän on varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Elina kokee, että Pilkkeellä hän on omalla alallaan ja tekee arvojensa mukaisesti töitä.