Monikielisyyden edut nykypäivän yhteiskunnassa

Nykyisin yhä useampi puhuu päivittäin kahta tai useampaa kieltä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna on yleistä, että lapsi osaa useita kieliä. Lapset voivat olla monikielisiä simultaanisesti eli samanaikaisesti, mikä tarkoittaa, että he ovat monikielisiä alusta saakka, tai additiivisesti eli peräkkäisesti, eli heillä on ensimmäinen kieli, jonka lisäksi he oppivat lisää kieliä myöhemmin. (https://liu.se/forskningsomrade/flersprakighet)

Monikielisyys ei siis ole ominaisuus, vaan taito, ja huoltajien ja esikouluhenkilökunnan oikeanlaisen tuen avulla lapsilla on hyvät mahdollisuudet monikielisyyden kehittämiseen.

Virheellisiä käsityksiä monikielisyydestä

Länsimaissa on jo pitkään ollut vinoutunut käsitys siitä, kumpi on parempi asia, yksikielisyys vai monikielisyys. Nykymaailma ja erityisesti lasten maailma on tällä hetkellä kuitenkin hyvin monikielinen. Useat lapset ympäri maailmaa kasvavat kodissa, jossa puhutaan useampaa kieltä, ja kodin ulkopuolella puhutaan vielä lisää kieliä, joita lapset oppivat jo nuorena. Lapset eivät ehkä opi puhumaan kaikesta kaikilla kielillä, mutta nykyisin tiedetään, että lapset voivat oppia useita kieliä yhtä aikaa. Tiedämme myös, että tämä ei ole ongelma. Nykyisin tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että useiden kielien osaamisesta on vain etua. Lisäksi kaksi- tai monikielisyydestä voi olla hyötyä kognitiivisen kehityksen kannalta.

Monikielisyydestä on paljon etua

Paremmat kyvyt päätösten tekoon ja tarkkaavaisuuden keskittämiseen

Kaksikielisessä ympäristössä lasten aivot ovat oppineet käsittelemään useita kieliä jo ennen kuin lapsi oppii puhumaan. Yhdysvalloissa Washingtonin yliopiston tutkijat ovat sitä mieltä, että näillä lapsilla aktiivisuus on lisääntynyt jo 11 kuukauden iässä niillä aivojen alueilla, jotka liittyvät päätöksentekoon ja tarkkaavaisuuteen.

Tutkijat uskovat, että monikielisyys saa aikaan sellaista mukautuvuutta, joka yksikielisten perheiden lapsilta puuttuu. Tämä kehitys tapahtuu jo ennen kuin lapsi alkaa puhua itse. Kaksikielisillä lapsilla on havaittu aktiivisuuden lisääntymistä myös niissä aivojen osissa, jotka liittyvät kykyyn tehdä päätöksiä ja kohdistaa tarkkaavaisuutta. Tutkijat ovat sitä mieltä, että samat kyvyt aktivoituvat silloin, kun kaksikieliset lapset vaihtavat kielestä toiseen.

Nokkeluutta ongelmanratkaisussa

Myös brittiläis-italialainen tutkijatiimi on sitä mieltä, että kyky vaihtaa kielestä toiseen voi vaikuttaa tietyllä tavalla lasten kykyyn kohdistaa tarkkaavaisuutta kohteesta toiseen. Tästä syystä kaksikieliset lapset ovat nokkelia matematiikassa, ongelmanratkaisussa ja muissa luovissa haasteissa.

Hyvä ongelmanratkaisukyky

Kaksivuotiaista kaksikieliset lapset onnistuvat ratkaisemaan tehtäviä yksikielisiä paremmin. Lisäksi laaja sanavarasto ja hyvä ongelmanratkaisukyky liittyvät yhteen. Näin kirjoittavat psykologian tutkijat Experimental Child Psychology -lehden artikkelissa.

Kaksikieliset lapset ratkaisivat tehtävät nopeammin ja varmemmin kuin yksikieliset lapset. Kaikkein nopeimmin ongelmaratkaisusta selvisivät lapset, joilla oli tutkijoiden käsityksen mukaan laajin sanavarasto molemmissa kielissä. Ero selittyy tutkijoiden mukaan sillä, että kaksikieliset lapset ovat tottuneempia siirtymään nopeasti tehtävästä toiseen. Monikielisyys edistää siis kognitiivista joustavuutta, joka vaikuttaa myös moniin muihin osa-alueisiin.

Anna lapselle hyvä alku elämään

Monikielisyys on taito, jolla on osoitettu olevan useita etuja lapsen kykyjen kehittymisen kannalta. Anna lapsesi päästä hyötymään näistä eduista jo tänään.

Johanna Haaga, johtaja, Pilke kielikylpypäiväkoti Merituuli