Turvalliset kiintymyssuhteet päiväkodissa – mitä siihen tarvitaan?
Varhaisten vuosien ensiarvoisen tärkeä merkitys kaikelle tulevalle kehitykselle on monitieteellisen tarkastelun myötä lisääntynyt. Geneettisten ja biologisten tekijöiden lisäksi varhaislapsuuden kiintymyssuhteet, vuorovaikutuskokemukset ja psykososiaalisen ympäristön tapahtumat ovat ihmisen psyykkiseen kehitykseen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusten (Siegel 2001) mukaan juuri varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvät tunnekokemukset ohjaavat aivojen toiminnallista järjestäytymistä ja näin ollen luovat pohjan koko ihmisen myöhemmälle kehitykselle, muun muassa minäkuvan muodostumiselle.
Kiintymyssuhteita muihin aikuisiin
Turvallinen kiintymyssuhde on perusedellytys lapsen myönteisen sosiaalisen kompetenssin kehitykselle. Luonnollisesti ensimmäinen ja tärkein kiintymyssuhde muodostuu lapsen ja huoltajan välille. Lapsen kasvaessa hän alkaa muodostaa omanlaisia kiintymyssuhteita myös muihin hänelle läheisiin aikuisiin, kuten päiväkodin aikuisiin.
Lapsen ehdoilla
Varhaiskasvatuksessa on eletty erilaisia vaiheita, jolla lapsen päiväkodin aloitusta on kulloinkin pyritty helpottamaan. Omahoitajuutta suosittiin joitain vuosia sitten. Sittemmin on ymmärretty, että lapsi voi hyvin kiintyä useampaan aikuiseen yhtä aikaa, kunhan aikuinen kohtaa lapsen aidon sensitiivisesti ja lapsi tuntee olonsa turvalliseksi tämän kanssa. Taitava varhaiskasvatuksen ammattilainen osaa kuunnella lasta ja toimia erilaisissa tilanteissa oikein. Siinä missä yksi taapero ikävissään kaipaa syliä, toisen ikävä helpottaa, kun lauletaan joku rempseä laulu.
Vuorovaikutuksen laatu = varhaiskasvatuksen laatu
Pieni lapsi on kypsymätön ja tarvitsee jatkuvasti fyysistä ja psyykkistä huolenpitoa. Henkilöstön tulee osata tunnistaa lapsen kehitysvaiheille tyypilliset piirteet, varhaiset vuorovaikutustaidot ja lapsen haavoittuvaisuus sosiaalisissa tilanteissa. Aikuiset tukevat lasten kaveritaitojen kehittymistä. Henkilöstön tehtävä on huolehtia siitä, että päiväkodissa on hyvä ilmapiiri, jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja tuntea olonsa turvalliseksi.
Vuorovaikutuksen laatu ja henkilöstön ammatillinen osaaminen ovat suoraan suhteessa varhaiskasvatuksen laatuun. Lapsi tarvitsee sensitiivisen aikuisen, joka reagoi herkästi lapsen tarpeisiin, arvostaa lasta ja uskaltaa heittäytyä lapsen kanssa hassutteluun. Näin ollen lapsi voi hyvinkin nopeasti muodostaa turvallisia kiintymyssuhteita uusiin ja useampiin aikuisiin. Tavoitteena hyvä päivä – joka päivä.
. Mirka Laaksonen, Pilkkeen varhaiskasvatusjohtaja
Lue lisää:
Mäntymaa M., Luoma I., Puura K., Tamminen T. (2003). Tunteet, varhainen vuorovaikutus ja aivojen toiminnallinen kehitys. Duodecim.
Kalliala, M. (2008). Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Helsinki: Gaudeamus.
Siegel DJ. (2001). Toward an interpersonal neurobiology of the developing mind: attachment relationships, “mindsight” and neural intergration. Infant mental Health Journal.